Kirjoittaja: Jyrki Kasvi, tekniikan tohtori ja kansanedustaja. Espoo.

Hyvien päätösten tekeminen kunnissa vaatii tietoa. Ennen päätöksentekoa velvoitetaan virkakoneisto tuottamaan monipuolisesti tietoa päätösten tueksi. Päätösten toteuttamista seurataan aktiivisesti, ja tehottomia toimintatapoja puretaan rohkeasti.

Kunnat tuottavat paitsi palveluita myös tietoa. Kuntien tietojärjestelmissä on valtavat tietomassat meistä kuntalaisista, ympäristöstä, infrastruktuurista ja kuntien palvelutuotannosta.

Kuntien tietovarantoja ei kuitenkaan juuri hyödynnetä kuntien johtamisessa. Tiedot ovat hajallaan useissa eri tietojärjestelmissä, määrittelyt ja käsitteistöt ovat ristiriitaisia, aineistot vanhentuneita, eikä yksityisyyden suojaamiseksi tarvittavaa anonymisointia ole huomioitu tietojärjestelmiä suunnteltaessa.

Suomen perustuslain 121 § ja Kuntalain 7 § takaavat kunnille itsehallinnon. Valitettavasti tämä on rajoittanut valtion mahdollisuuksia ohjeistaa kuntien sisäistä toimintaa, esimerkiksi tiedon hallinnan ja kirjanpidon käytäntöjä. Tämän seurauksena kuntien palvelutuotannon vaikuttavuuden ja tuottavuuden vertailu on hyvin työlästä, koska palvelut määritellään kunnissa eri tavoilla. Jopa tilikartat ovat kussakin kunnassa erilaiset.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L11P121

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150410?5D=kuntalaki#L2P7

Jotta kuntien johtaminen voisi perustua tietoon, kuntien tuottaman tiedon laatua on parannettava. Tiedon on oltava tarkkaa, kattavaa, ajantasaista, yksiselitteistä ja saatavilla. Tästä urakasta kunnat eivät selviä yksin, vaan tarvitaan koko maan kattavia yhtenäisiä normeja esimerkiksi tietoturvalle ja anonymisoinnille.

Jo pelkästään käsitteistön yhtenäistäminen on suuri urakka. Vielä pari vuotta sitten esimerkiksi päiväkirurginen leikkaus määriteltiin eri sairaaloissa eri tavalla. Kun määritelmät eivät ole yhtenäisiä, tilastot johtavat päätöksiä harhaan.

Vasta kun tiedon laatu on saatu hallintaan, tietoa voidaan käyttää päätösten perustana.

Kun tiedon määrä kasvaa, ihminen ei enää yksin kykene arvioimaan sitä päätöstensä perustaksi. Tarvitaan suurten tietomassojen jatkuvaan analysointiin kykeneviä työvälineitä. Puhutaan big datasta eli kolmesta V:stä: high Volume, high Velocity, high Variety of sources. Jos kansainväliset suuryritykset pystyvät analysoimaan tietomassojaan reaaliajassa, luulisi Suomen pienten kuntienkin siihen pystyvän.

Reaaliaikainen tiedolla johtaminen edellyttää jatkuvasti käytettävissä olevaa ajantasaista tietoa. Muuten päätökset perustuvat historiaan eivätkä vastaa päivänkohtaisiin haasteisiin. Esimeriksi kuntien perinteinen vuosi kerrallaan budjetointi on nopeasti muuttuvasssa maailmassa aivan liian hidas tapa johtaa yhtään mitään.

Historia on kuitenkin tärkeä osa tiedon analysointivälineiden koulutusta. Esimerkiksi kun Hitachi siirsi logistiikansa työnjohdon tekoälylle, se koulutettiin Hitachin vuosien kuluessa keräämällä datalla. Miten muuten tekoäly osaisi varautua lentokenttää lähestyvään lumisateeseen tai työntekijöiden lasten päiväkotien joulujuhlia varten pyytämiin vapaapäiviin. Hyvin koulutettu tekoäly nosti Hitachin logistiikan työntekijöiden työtehoa kahdeksalla prosentilla.

Kuntien on uskallettava ajatella sekä tiedon hallintansa että johtamisensa täysin uusiksi. Tietoa ei tule enää varastoida arkistoon, vaan työstää sitä jatkuvasti päätösten perustaksi.

Jos me aloitamme kuntien tiedolla johtamisen uusien rakenteiden ja käytäntöjen luomisen nyt, olemme jo vuoden 2021 kuntavaalien lähestyessä pitkällä.

JAA: Email to someoneShare on FacebookTweet about this on Twitter