Kirjoittaja: Krista Mikkonen, kansanedustaja. Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Joensuu.

Monipuolinen koulutus on Suomen tärkein kilpailutekijä ja inhimillisen hyvinvoinnin takaaja. Kunnat huolehtivat siitä, että kaikilla on tasavertainen mahdollisuus koulutukseen. Myös aikuisiän jatkokoulutukseen tulee panostaa kunnissa nykyistä enemmän. 

Koulutuksesta tulee kuntien tärkein tehtävä – satsataan siihen

Laadukas ja tasa-arvoinen koulutus on ollut pienen Suomen valttikortti globalisoituvassa maailmassa. Me Vihreät haluamme, että se on sitä myös jatkossa. Panostukset koulutukseen ja varhaiskasvatukseen ovat korvaamattomia lastemme hyvinvoinnin ja tämän maan tulevaisuuden kannalta. Päätös niistä tehdään kunnissa.

Yhteiskunta on muutoksessa. Työurat pirstaloituvat, työpaikan ja alan vaihtaminen on arkea. Automatisaatio korvaa suorittavaa työtä ja luo uutta, joka on usein tietointensiivistä ja vaatii korkeaa koulutusta. Teknologian kehitys luo huiman potentiaalin innovaatioille, jos uskallamme panostaa riittävästi niiden kehittämiseen.

Muutoksessa pärjäämiseksi meidän on panostettava laadukkaaseen koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan. Kaikissa elämäntilanteissa on varmistettava aito mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen, jatkokouluttautumiseen ja alanvaihtoon. Korkeakoulujen ja yritysten yhteistyötä on tuettava. Tällä reseptillä pärjäämme tulevaisuudessa.

Kansanedustajia kehotettiin Suomen satavuotisjuhlavuoden kunniaksi jalkautumaan kouluihin. Itse vierailin tammikuussa parissakymmenessä itäsuomalaisessa koulussa alakouluista amiksiin. Oli ilahduttavaa nähdä, miten sitoutunutta opettajakuntaa kouluissamme on ja kuinka he tekevät työtä lastemme ja nuortemme eteen.

Vierailuista välittyi myös huoli koulutuksen tulevaisuudesta. Monet opettajat kokivat, etteivät voi nykyresursseilla tarjota tukea kaikille sitä tarvitseville. Hallituspuolueiden tekemät koulutusleikkaukset näkyvät koulujen arjessa suurina ryhmäkokoina, tukiopetuksen vähyytenä, erityisopetuksen riittämättömyytenä ja oppimateriaalien puutteena.

Hätkähdyttävää oli kuulla yläkoululaisten, amislaisten ja lukiolaisten nuorten omia huolia liittyen tulevaisuuden mahdollisuuksiin opiskella. Monia mietitytti, miten pärjää taloudellisesti opinnoistaan. Pitkät välimatkat yhdistettynä heikkoihin ja kalliisiin joukkoliikenneyhteyksiin nousivat esiin useaan kertaan. Lähiopetuksen liian vähäinen määrä sekä riittävän tuen ja ohjauksen saaminen puhuttivat etenkin amislaisia.

Satavuotiaan Suomen tärkein tehtävä on huolehtia tulevaisuudestaan. Koulutukseen satsaaminen on tärkein sijoitus, jonka kunnat voivat tehdä asukkaidensa ja tämän maan tulevaisuuteen.

Huomispäivän menestyksen pohja rakennetaan kunnissa tänään. Vaikka Sipilän hallitus on leikannut rajusti koulutuksesta, kunnissa voidaan valita toisenlainen tie – tulevaisuuden tie. Panostamalla laadukkaaseen opintiehen sen alkumetreiltä alkaen taataan jokaiselle lapselle ja nuorelle hyvät eväät elämään. Se on meidän Vihreiden valinta.

Kunnissa voidaan päättää taata kokopäivähoito-oikeus kaikille lapsille vanhempien tilanteesta riippumatta, vaikka hallitus luopui subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta. Näin emme rajaa ulos niitä lapsia, jotka tutkimusten mukaan hyötyvät kaikkein eniten kokopäivähoidosta kuten erityistä tukea tarvitsevien perheiden lapsia, maahanmuuttajaperheiden lapsia ja yksinhuoltajien lapsia. Kunnissa voimme varmistaa, että päivähoitopaikkoja on riittävästi ja ottaa ikäryhmä kerrallaan askelia kohti maksutonta varhaiskasvatusta.

Varhaiskasvatukseen panostaminen on monin tavoin viisas valinta. Päivähoitomaksujen alentaminen purkaa työn vastaanottamisen kannustinloukkuja ja siten lisää vanhempien, etenkin naisten työllisyyttä. Varhaiskasvatus tasaa erilaisista taustoista tulevien lasten oppimiseroja ja koulumenestystä, ja siten ehkäisee syrjäytymistä.

Kunnissa voimme turvata koulutuksen määrärahat niin, että koululaisille on varaa ostaa opetustarvikkeita, opetusryhmät voidaan pitää riittävän pieninä ja kaikille oppilaille on tarjolla riittävästi tukea. Voimme varmistaa, että digiloikka tehdään kaikilla koulutusasteilla fiksusti kaikkia oppilaita tasa-arvoisesti kohdellen.

Kuntien välillä on isoja eroja peruskoulun viikkotyötuntien määrässä. Osa kunnista menee opetustuntien minimimäärällä, toiset tarjoavat enemmän. Peruskoulun aikana oppilaan kohdalla eroa voi kertyä jopa kolmen kuukauden verran. Se ei voi olla vaikuttamatta myös oppimistuloksiin.

Liian moni nuori jää peruskoulun jälkeen ilman opiskelupaikkaa. Viime kevään yhteishaussa lukio- tai ammattikoulupaikkaa vaille jäi joka kymmenes hakija, yli 7 000 nuorta.  Hallituksen rajut leikkaukset amiksilta uhkaavat kasvattaa määrää entisestään. Kunnissa voimme ohjata lisärahaa ammattikouluille ja huolehtia siitä, että jokaiselle peruskoulun päättävälle löytyy koulutuspaikka lukiosta tai ammattikoulusta riittävän läheltä kotia.

Opetuksen määrän ja laadun lisäksi on syytä huolehtia myös koulujen kunnosta. Sisäilmaongelmista kärsii jopa puolet suomalaisista kouluista. Ongelmiin on puututtava viivyttelemättä ja tehokkaasti, ja oireileville oppilaille ja opettajille on taattava terveelliset tilat viipymättä. Rakennusten kunnostamiseen tarvitaan rahallista panostusta sekä valtiolta että kunnilta. Homekoulujen korjaaminen on välttämätön investointi, joka on heikossa taloustilanteessa myös erinomaista työllistämispolitiikkaa.

Koulutuksesta ja varhaiskasvatuksesta, niihin varatusta rahasta ja niiltä vaadittavasta laadusta, päätetään kunnissa. Kuntavaaleissa sinä valitset, millainen on koulutuksen tulevaisuus. Me vihreät haluamme, että meillä on maailman paras koulutus myös jatkossa.

JAA: Email to someoneShare on FacebookTweet about this on Twitter