OLEN

FT-fyysikko, 76 v, eläkkeellä TYKS:n ylifyysikon työstä sekä kahden yliopiston emeritus dosentti, tutkija, tiedejulkaisujen ja kirjojen kirjoittaja. Harrastuksina mm., kuorolaulu (2 kuoroa), aktiivinen musisointi, liikunta, puutarha, yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Toinen 2 vuotiskausi Valtuuskunnan (vara)jäsenenä on meneillään.

LASTEMME JA HEIDÄN LASTENSA MAAILMA

Taloutta tietysti tarvitaan tavaroiden ja palvelujen jakamiseen tavoitteena työtä tai mielekästä tekemistä kaikille ja palkkaa / perustuloa oman elämän tarpeisiin, mutta ei nykyisessä liian globalisoituneessa, ylikansallisten yhtiöiden ja talousblokkien määräämässä laajuudessa. Poliittisetkin päätökset niin Suomessa kuin maailmalla tehdään liian usein oma ahnas etu ensimmäisenä mielessä sen sijaan että tavoiteltaisiin maapallon resurssien riittämistä kaikille.

Kunnissa tehdään toki lähinnä paikallisia tai alueellisia päätöksiä. Mutta niiden vaikutus yhdessä on samaa suuruusluokkaa kuin maan hallituksen päätösten merkitys. Ja pohjoismainen toimintatapa vaikuttaa esimerkkinä yli rajojen. Olemme vaarallisella kehitysuralla mitä tulee ilmastonmuutoksen torjuntaan ja maailmanlaajuiseen resurssien keskittymiseen harvoille.

KONKREETTISIA TAVOITTEITA

– Kestävä kehitys päätösten kriteeriksi, mm. energian ja materiaalin käytön vähentäminen ja kierrätyskäyttö sekä palvelujen ja tarvittaessa tuotannonkin paikallisuus.

– Turhake- ja tavaramaniaan on elintärkeää saada muutos.

– Pikaraitiotie (sähköbusseja monessa mielessä parempi, tosin kalliimpi) muuttaa liikkumisen isojen kaupunkien läheisyydessä julkiseksi, kun sähköautoille riittää oikeaa tarvetta harvaan asutuilla alueilla. Liikenteen maksuttomuudesta seuraisi luonnostaan kaikkien liikkumisen paraneminen. Turun läheisyydessä suuri muutos tulee olemaan pikaratikka välillä Piikkiö- Kaarina- Turku- Raisio- jopa Naantali huolimatta rakentamisvaiheen kustannuksista.

– Keskimääräinen lihan kulutus Suomessa on saavuttanut kestämättömän tason, paljon enemmän vihreää halukkaiden lautaselle. Lihaproteiinin tuotanto on muutettavissa hyönteispohjaiseksi niin suomalaisten kuin reilun miljardin maapallon liian hyvinvoivan ihmisen tarpeisiin. Tätä ruokavaliota noudattaa jo melkoinen osa ihmiskuntaa. Mikä oikeuttaa meidät nykyiseen tuhlaavaan elintasoomme!

– Myös Varsinais-Suomen kunnat laajaan yhteistyöhön alueen kokonaisetu huomioiden, muotoutuvat sote-palvelut esimerkkinä ja työvälineenä mm. alueverotus.

– Ratkaisut löytyvät kansalaisten laajasti valveutuessa; aktiiviset vapaaehtoiset kansalaisliikkeet. Ilmaston muutoksen globaalien vaikutusten minimoinnin ja biodiversiteetin säilymisen ohella suurin muutostarve kohdistuu nykyisen talousjärjestelmän virheiden korjaamiseen, globaaliin kohtuullistamiseen ja oikeudenmukaisuuteen. Myös vanha lausuma ”aseet auroiksi” on tänään entistäkin tärkeämpi.

– Lastenlastemme tulee olemaan vaikea hyväksyä, jos me emme näinä vuosina tehneet vielä suhteellisen helppoja muutoksia elintasoomme. Säilytetään maapallo heille ja luonnolle elinkelpoisena.

JAA: Email to someoneShare on FacebookTweet about this on Twitter