Olen ehdokkaana kunnallisvaaleissa teemoinani vihreä teknologia, koulutus, kulttuuri, joukkoliikenne ja ennakoiva terveydenhuolto. Viiteryhmällemme lienee oleellista tieteellinen maailmankatsomus, joka osaltani perustuu lähinnä hallinto-, liiketalous- ja tietojärjestelmätieteisiin. Niiden oppien pohjalta olen tehnyt töitä erilaisissa tietohallinnon tehtävissä yli 30 vuotta ja kirjoittanut väitöskirjan tietojohtamisesta. Humanistiset ja muutkin sosiaalitieteet ovat silti tunnetasolla lähempänä sydäntä.

Nyt olisi tilaisuus keskittyä julkishallintoon ja jättää yksityissektorin töitä vastavalmistuneille työnhakijoille. Alan kokemukseni perustuu toimintaan mm. Helsingin seudun kesäyliopistosäätiön hallituksessa ja Tapiola Sinfoniettan neuvottelukunnassa sekä elokuvakerhon ja asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtajuuteen, mutta taustaa antaa myös aikuisopiskelu sekä Aalto- että Helsingin yliopistoissa. Elinikäistä oppimista ja muutosten hallintaa edellytetään muuttuvilla työmarkkinoilla, varsinkin globaalin digitaalisen murroksen toimialoilla.

Tavoitteena oleva hyvä hallinto parantaa hyvinvointiamme sopeutumalla käynnissä olevaan elinkeinoelämän murrokseen, jota voi verrata teolliseen vallankumoukseen. Kunnallisen hallinnon kannattaa otttaa käytäntöjä liike-elämästä ja tarjota toimintaympäristö pienyrityksille, yksityisille elinkeinoharjoittajille ja projektiluonteisille työsuhteille. Kaupungin, maakunnan tai valtion arvot eivät silti saa perustua yksipuolisesti kansantaloudelliseen hyötyyn, joten yrityskäytäntöjä pitää valikoida ja soveltaa, koska tuloksen sijaan tavoitellaan yleistä hyvinvointia ja vaikuttavuutta. Perustulo rationalisoisi hallintoa, mutta työttömyyteen pitää vaikuttaa aktiivisemmin tukemalla muodosta riippumatta aloittelevia yrityksiä, yhdistyksiä ja kolmatta sektoria, jotka ovat digitalisaation ja globalisaation tärkein leikkauspiste talouselämän muutosaallossa.

Koulutuksen lisäksi kulttuuri antaa kehykset niin fyysiseen kuin henkiseenkin hyvinvointiin. Terveydenhuollon fokusta pitääkin siirtää ennakointiin ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Huomiota pitäisi kiinnittää myös yhteisöllisyyden vahvistamiseen ja antaa alueille enemmän päätäntävaltaa. Palvelujen digitalisointi yhdistää luonnon ja keinotekoiset ekosysteemit kuin synteettinen lääketiede ikään, ja antaa uudenlaiset markkinat elinkeinoharjoittajille, startup-yrityksille, kolmannelle sektorille ja kaikille uudenlaisten palvelujen tuottajille. Ympäristöarkkitehtuuria pienimuotoisemmin tämä toteutuu sisällöntuotannossa.

Tieteen ja taiteen yhdistyessä tuloksena on luovia ratkaisuja, joita toivottavasti saadaan toteutuettua kaikessa teknologiassa, arkkitehtuurissa, infrastruktuurissa ja palveluissa, mukaan lukien julkinen liikenne ja terveydenhuolto. Tulevaisuuden globalisaatiossa kansainvälisiä suuryrityksiä tärkeämpiä ovat vertaisverkostot. Politiikan osa-alueella meille tärkeä voimavara on skandinaavinen yhteistyö. Valintoja ohjaavat myös yleisemmät arvot, joiksi osaltani voi mainita kansainvälisyyden, suvaitsevaisuuden ja yksilön vapauden. Tieteestä ei pidä tehdä henkisten arvojen, etiikan tai uskonnon korviketta. Espoolla on kaikki mahdollisuudet onnellisten muutosten edelläkävijäksi.

JAA: Email to someoneShare on FacebookTweet about this on Twitter