Tutustu Viitteen kuntavaaliteeseihin ja ehdokkaisiin

Viite – Tieteen ja teknologian vihreät ry on liittomuotoinen Vihreiden jäsenyhdistys, joka ajaa tutkittuun tietoon perustuvaa politiikkaa. Tutustu näillä sivuilla kuntavaaliteeseihimme ja ehdokkaisiimme. Vaalipäivä on sunnuntai 13.6.2021.

Katso ehdokkaat Ehdokkaiden blogit

Tieteen ja teknologian Vihreiden vaaliteesit

Kuntavaalien 2021 jälkeen Pariisin sopimuksen mukaista, lämpenemisen 1,5 C-asteeseen rajoittavaa globaalia hiilibudjettia on jäljellä enää noin 7 vuotta. Ilmastotoimilla ei ole koskaan ollut näin kiire. Vihreiden tavoite on siirtyä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa vähentämällä nopeasti ja määrätietoisesti ilmastopäästöjä niin kunnallisen, kansallisen kuin kansainvälisen tason päätöksillä. Päästöttömän yhteiskunnan rakentaminen kulkee käsi kädessä kestävän kehityksen ja rajallisia luonnonvaroja säästävän elämäntavan kanssa.

Kunnilla on keskeinen rooli Suomen päästöjen vähentämisessä. Kuntien päätösvalta ulottuu mm. kaukolämmön tuotantotapaan, kestävien liikkumismahdollisuuksien edistämiseen sekä julkisten hankintojen kautta monille muille sektoreille, kuten ruoantuotantoon ja rakentamiseen. Vihreiden tavoitteena on tehdä Suomesta hiilineutraali 2030-luvulla ja hiilinegatiivinen pian sen jälkeen. Hiilineutraaliuden uralle ohjaavat valinnat ja päätökset on tehtävä viimeistään nyt myös kuntatasolla.

Useissa kaupungeissa lämmöntuotanto perustuu kaukolämpöön. Kaukolämmössä on siirryttävä vähäpäästöisiin lämmitysratkaisuihin ja tuotantoa uudistaessa vältettävä polttoprosesseja aina kun se on mahdollista. Muutoin riskinä on liian laajamittainen siirtymä biomassan polttoon johtaen kestämättömään biomassan käyttötasoon. Myös erillislämmitys on saatava päästöttömäksi. Kunnat voivat myös vähentää energiantarvetta tekemällä kiinteistöissään energiaremontteja ja tukemalla kuntalaisia yksityisomisteisten rakennusten energiaremonteissa.

Liikenteen päästöistä valtaosa tulee tieliikenteestä ja tarkemmin henkilöautoliikenteestä. Kaupunkikehityksessä on syytä ohjata liikkumista kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen. Kestävien liikennemuotojen osuutta saadaan lisättyä tekemällä siitä saavutettavaa niin hinnan kuin helppouden kautta. Jatkossakin myös henkilöautoliikenteelle on ympäri Suomen paikkansa, mutta autokannan on sähköistyttävä vauhdikkaasti. Henkilöautojen sähköistymistä voidaan tukea kuntatasolla varmistamalla riittävä latausinfra.

Myös rakentamista on ohjattava vähäpäästöisemmäksi. Suurin osa rakennusten elinkaaripäästöistä syntyy käytön aikana, mutta myös itse rakentamisen päästöjä on saatava alas. Tätä voidaan edistää vähäpäästöisillä materiaalivalinnoilla sekä rakennustyökoneita sähköistämällä. Kunnat voivat edistää näitä asioita paitsi julkisissa rakennusprojekteissa, myös kaavoituksen kautta.

Ilmastoteot ovat myös terveystekoja. Pienhiukkaspäästöt tappavat vuosittain noin 4 000 henkeä Suomessakin. Polttoon perustumaton lämmön- ja sähköntuotanto sekä sähköinen liikenne vähentää ihmisten altistumista pienhiukkasille ja säästää ihmishenkiä. Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen vähentää myös terveydenhuollon kustannuksia. Lisäksi kasvipainotteinen ruokavalio on suomalaisille yleistä liian lihapainotteista ruokavaliota terveellisempi. Ilmastoteot tuovatkin säästöjä erityisesti terveydenhuollon kustannuksiin.

Kaupunkiluonnon merkitys on ilmastolle pieni mutta luonnon monimuotoisuudelle sillä voi olla kokoaan suurempi merkitys. Puistoja ja lähimetsiä tulee vaalia ja tilaa täytyy antaa myös niityille meillekin elintärkeiden pölyttäjien vuoksi. Puistot ja lähimetsät myös tukevat ihmisten hyvinvointia. Tiivis rakentaminen jättää tilaa myös luonnolle.

Laadukkaan ja monipuolisen koulutuksen mahdollistama korkea osaaminen on Suomen tärkein kilpailutekijä ja inhimillisen hyvinvoinnin takaaja. Suomen tulee tehdä kaikkensa säilyttääkseen asemansa koulutuksen edelläkävijänä joka auttaa kaikkia saavuttamaan potentiaalinsa koulutuksen avulla ja näkee sivistyksen itsessään arvokkaana. Koulutuksen täytyy olla saavutettavaa ja tasa-arvoista aina varhaiskasvatuksesta kolmannelle asteelle.

Laadukas lasten varhaiskasvatus, peruskoulu ja toisen asteen opinnot varmistavat kansan yhteenkuuluvuuden, syrjäytymisen estämisen ja myös esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten paremman integraation yhteiskuntaan. Kattavaan ja korkeatasoiseen koulutukseen täytyy panostaa, sillä sekä kokonaisuutena että alueellisesti Suomi menestyy vain korkealla osaamisella.

Koulutusinstituutioita tulee kannustaa keskenään yhteistyöhön ja kannustaa kehittämään koulutuspolkua kokonaisuutena. Korkeakoulut ovat kunnille tärkeä voimavara tiedepohjaisessa päätöksenteossa, ja edesauttaa esimerkiksi hiilineutraalius- ja kiertotaloustyötä.

Vihreissä koulutuksellisina tavoitteinamme ovat esimerkiksi

  1. Kaikille vähintään toisen asteen koulutus
  2. Yli 50%:lle korkea-asteen koulutus
  3. Uudet taloudelliset panostukset jatkuvaan oppimiseen
  4. Merkittävä panostus varhaiskasvatukseen
  5. Peruskoulussa painotettava sen alkuperäisiä tasa-arvotavoitteita
  6. Toisen asteen koulutuksen maksuttomuus ja opetushenkilökunnan riittävä resursointi

Lue lisää:

Vihreiden koulutuspoliitiinen ohjelma.

Suomen loistava tulevaisuus edellyttää korkean osaamisen lisäksi laaja-alaista, korkeatasoista perustutkimusta sekä soveltavaa tutkimusta. Haluamme edistää Vihreitä arvoja, tiedettä sekä tutkittuun tietoon perustuvaa politiikkaa, myös kuntatasolla.

Modernit tutkimusmenetelmät antavat yhä parempia työkaluja myös kuntien ja kaupunkialueiden kaltaisten monimutkaisten kokonaisuuksien kehittämiseen. Tutkimustieto rajoittuu usein ilmiötasolle eikä tarjoa yleispätevää ratkaisua tunnistettuun haasteeseen. Parhaat ratkaisut löytyvät yleensä kokeilujen kautta, mieluiten mahdollisimman tieteellisesti suunnitelulla koeasetelmalla. Toimintatutkimuksen, kokeilujen ja yhteiskehittämismenetelmien avulla voidaan varmistaa ratkaisujen tarkoituksenmukaisuus ja toimivuus ennen laajempaa käyttöönottoa.

Päätöksenteossa on hyödynnettävä asiantuntijakuulemisia sekä vaikutustenarviointia päätöksien suunnitteluvaiheessa. Vähintään yhtä tärkeää on kuitenkin mitata päätöksenteon onnistumista ja selvittää miten toivotut tavoitteet saavutettiin. Suunnittelun ja arvioinnin tulee olla kokonaisvaltaista ja pyrkiä tietopohjaiseen päätöksentekoon, mutta kuitenkin samaan aikaan on vältettävä tilanteita, joissa itse tekeminen hautautuu loputtoman analyysin alle. Rohkeus kokeilla vähentää tarvetta liian tarkalle analyysille, joka säästää myös kustannuksissa. Kuntien johtamiskulttuuria on kehitettävä niin, että julkisen sektorin työntekijät uskaltavat nykyistä laajemmin tehdä rohkeita kokeiluja joissa on myös epäonnistumisen riski.

Tiedepohjaisen päätöksenteon tulee pohjautua nykyistä laajemmin monitieteiseen yhteistyöhön. Tekniset ja kaupalliset näkemykset saavat jo päätöksenteossa korkealle arvostetun roolin. Rinnalle tulee ottaa nykyistä laajemmin muitakin tieteitä, kuten yhteiskuntatieteitä kauppatieteiden lisäksi. Kunnilla on paljon mahdollisuuksia isoihinkin kustannussäästöihin erittäin pienillä investoinneilla hyödyntämällä esimerkiksi käyttäytymistieteitä kunnan toimintojen kehittämisessä.