Tutustu Viitteen eduskuntavaaliteeseihin ja ehdokkaisiin

Viite – Tieteen ja teknologian vihreät ry on liittomuotoinen Vihreiden jäsenyhdistys, joka ajaa tutkittuun tietoon perustuvaa politiikkaa. Tutustu näillä sivuilla eduskuntavaaliteeseihimme ja ehdokkaisiimme. Vaalipäivä on sunnuntai 14.4.2019 ja ennakkoäänestys kotimaassa 3.4.-9.4.

Katso ehdokkaat

Tieteen ja teknologian Vihreiden vaaliteesit

Ihmisen toiminnasta johtuva ilmastonmuutos on merkittävin ihmiskuntaa tällä hetkellä kohtaava uhka. Sen seurauksiin sopeutuminen ja sen vaikutusten lieventäminen ovat kuluvan vuosisadan tärkeimpiä poliittisia kysymyksiä. Vihreiden tavoite on siirtyä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa vähentämällä nopeasti ja määrätietoisesti ilmastopäästöjä kansallisen ja kansainvälisen tason päätöksillä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset koskettavat lähes kaikkia ihmiskunnan toiminnan alueita. Hiilidioksidipäästöjen merkittävä vähentäminen kulkee käsi kädessä kestävän kehityksen ja hupenevia luonnonvaroja säästävän elämäntavan kanssa.

Tutkimuksella ja teknologialla on iso rooli sekä ilmastonmuutoksen torjunnassa että sen haittojen vähentämisessä. Energiajärjestelmän muutos vaatii uusia teknologisia ratkaisuja ja osittain infrastruktuurin uudelleen rakentamista. Tutkimusta tarvitaan, jotta ymmärretään, millä tavoin eri toimenpiteet vaikuttavat ilmastonmuutokseen ja miten biodiversiteettiä voidaan parhaiten suojella ympäristön nopeassa muutoksessa.

Suomella voi olla merkittävä rooli kehitystä tukevien uusien teknologioiden ja menetelmien vientimaana. Kehitysmaita on tarvittaessa tuettava niin, että ne voivat siirtyä suoraan kestävän kehityksen mukaiseen talouteen ja vähentää päästöjä uusien teknologioiden avulla.

Talouskasvu on perinteisesti lisännyt ympäristörasitusta. Maailman väkiluku kasvaa edelleen vaikka lapsiluvut ovat jo pudonneet. Tästä johtuen maailmantalous kasvaa jatkossakin, jotta koko maailman väestön tarpeet voidaan tyydyttää. Toimenpiteet tulee siksi kohdistaa talouskasvun haittojen minimointiin, ei talouskasvun kritisointiin. On löydettävä tapa, jolla voidaan tuottaa inhimillisesti hyväksyttävä elintaso maailman kaikille ihmisille, ilman fossiilisia polttoaineita. Väestönkasvun hidastumista edistetään tutkitusti tehokkaimmin naisten koulutuksella ja yhteiskunnallisia instituutioita vahvistamalla niissä maissa, joissa syntyvyys on edelleen suuri.

Pääosa kasvihuonekaasupäästöistä syntyy energiantuotannossa ja liikenteessä. Energian tuotannossa tärkeimpänä päämääränä tulee olla hiilidioksidipäästöjen aito vähentäminen. Tämä tulee toteuttaa teknologianeutraalisti. Tehokas keino tähän on tiukka globaali päästökauppa. Uusiutuvaan energiaan tulee panostaa merkittävästi ja sen tekniset haasteet energiaverkoille ja energian varastoinnille tulee tiedostaa. Energian varastointia ja älykästä verkkoa tulee kehittää järjestelmällisesti. Myös bioenergian käytössä tulee huomioida sen todellinen vaikutus biodiversiteettiin ja hiilitaseeseen.

Ilmastonmuutoksen torjumiseksi vihreät suhtautuu avoimesti kaikkeen vähäpäästöisen ja ympäristöystävällisen teknologian tutkimukseen ja kehittämiseen. Kaikkia uusia energiahankkeita ja käyttöiän pidennyksiä tulee tarkastella monesta näkökulmasta tapauskohtaista harkintaa käyttäen. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on energiapolitiikan korkein prioriteetti.

Liikenteessä on siirryttävä fossiilisista polttoaineista päästöttömästi tuotettuun sähköön, biopolttoaineisiin ja muihin hiilijalanjäljeltään mahdollisimman pieniin vaihtoehtoihin. Tehokkuuden parantamiseksi tulee suosia joukkoliikennettä, pyöräilyä ja kävelyä henkilöautoilun sijaan. Missä sähköä ei voida teknisestä syystä käyttää suoraan käyttövoimana on edistettävä kestävästi tuotettujen biopolttoaineiden käyttöä. Lentämisen päästöihin on puututtava tiukentamalla päästökauppaa ja otetaan käyttöön päästöperusteinen lentovero, jolla voidaan korjata päästökaupan puutteita.

Myös ruuan tuotannon kasvihuonekaasupäästöt on saatava laskuun. Ruoankulutuksessa eläinperäisten tuotteiden käyttöä tulee vähentää poliittisin ohjauskeinoin. Ohjauskeinot tulee kohdistaa erityisesti runsaasti kasvihuonekaasupäästöjä tuottaviin tai muutoin runsaasti ympäristöä kuormittaviin eläinperäisiin tuotteisiin. Huomiota tulee kiinnittää myös maataloustuotannosta johtuviin maankäytön muutoksiin. Tuotantotapoja tulee kehittää niin, että päästöt vähenevät kokonaisuudessaan ja maatalouden hiilensidonta paranee.

Kansainvälisissä neuvotteluissa Suomi tulee ajaa kunnianhimoisia päästövähennyksiä. Suomi on noudattava Pariisin sopimusta ja muita kansainvälisiä ilmastosopimuksia. Lisäksi Suomen tulee ajaa kansainvälisissä neuvotteluissa ilmastotieteen mukaisia päästövähennyksiä, joilla lämpeneminen rajoitetaan alle kahteen asteeseen.

Tavoite on hiilineutraali Suomi 2030-luvulla. Suomen vuoden 2030 päästövähennystavoite tulee siis nostaa 60 %:iin nykyisen 40 %:n sijaan vuoden 1990 tasosta. Kuten Pariisin sopimuksessa on sovittu, ennen vuotta 2050 on päästävä negatiivisiin nettopäästöihin. Tämä tarkoittaa, että ilmakehästä on sidottava hiilidioksidia enemmän kuin sinne päästetään. Tämä voidaan saavuttaa kasvattamalla metsien ja maaperän hiilinieluja sekä teknologisin ratkaisuin. Se edellyttää kuitenkin merkittävää panostusta näiden ratkaisujen tutkimukseen ja kehitykseen. Hiilensidontateknologian ja päästöjä leikkaavan tutkimuksen ja kehityksen tukeminen on Suomelle merkittävä mahdollisuus, johon kannattaa panostaa.

Monipuolinen koulutus on Suomen tärkein kilpailutekijä ja inhimillisen hyvinvoinnin takaaja. Kaikilla on oltava tasavertainen mahdollisuus koulutukseen eikä kenenkään lahjakkuutta ole varaa hukata.  Nykyisen hallituksen leikkaukset koulutukseen ja tutkimukseen on peruttava ja meidän on turvattava kaikkien kouluasteiden opettajille ja oppilaille työrauha. Meidän on kuitenkin oltava vielä kunnianhimoisempia ja tähdättävä suomalaisen koulutuksen ja tutkimuksen nostamiseen maailman huipulle. Tämä edellyttää merkittäviä rahallisia satsauksia ja näitä kannatamme lämpimästi.

Tavoitteinamme ovat esimerkiksi

  1. Kaikille vähintään toisen asteen koulutus
  2. Yli 50%:lle korkea-asteen koulutus
  3. Uudet taloudelliset panostukset jatkuvaan oppimiseen
  4. Merkittävä panostus varhaiskasvatukseen
  5. Peruskoulussa painotettava sen alkuperäisiä tasa-arvotavoitteita
  6. Toisen asteen koulutuksen tulee olla maksutonta ja opettajat on palautettava ammatillisiin oppilaitoksiin.

Lue lisää:

Vihreiden koulutuspoliitiinen ohjelma.

Suomen tulevaisuus edellyttää osaamista ja laaja-alaista korkeatasoista perustutkimusta ja soveltavampaa tutkimusta. Haluamme edistää Vihreitä arvoja, tiedettä sekä tutkittuun tietoon perustuvaa politiikkaa. Tiedepolitiikan tehtävä on lähinnä määritellä, mitkä päämäärät ovat niin tärkeitä, että niitä tulee tukea yhteiskunnan rahoilla.  Itse toteutus taas on delegoitava tahoille, jotka tutkimusta varsinaisesti osaavat ohjata.

Lyhytnäköinen säästöpolitiikka on lopetetteva ja tutkijoille on turvattava vakaa toimintaympäristö korkeatasoisen tieteen ja siihen perustuvan koulutuksen tekemiseen. Tätä tavoitetta edistäisi korkeakoulujen perusrahoituksen vahvistaminen niin, että korkea tasoista tutkimusta tuettaisiin enemmän suoraan yliopiston rahoituksesta tempoilevamman ulkoisen rahoituksen sijaan. Rahoitusmalleja on kehitettävä pois mekaanisesta tutkintojen laskemisesta kohti tutkimuksen laadun palkitsemista. Viite kannattaa valtioneuvostoon omaa tiede- ja innovaatioministeriä tai pysyvää tieteellistä neuvonantajaa.

Tiede on aina luonteeltaan kansainvälistä ja luontevaa kansainvälistymistä tulee tukea. Vastaavasti täytyy varmistaa, että Suomi on Suomesta lähteneille tutkijoille houkutteleva vaihtoehto palata menestyksellisen ulkomailla vietetyn tutkimusjakson jälkeen.  Odotuksiin nuorten tutkijoiden ulkomailla vietetystä ajasta liittyy myös hankalia tasa-arvo kysymyksiä. Liikkuvuus ja epävarmat työsuhteet voivat usein olla suhteellisesti helpompia miehille, koska yhteiskunnan normit usein sysäävät esimerkiksi  lastenhoitovastuun vahvemmin naisten harteille. Tämä akateemisen urakehityksen piirre aiheuttaa turhaa aivovuotoa ja tiedepolitikan tulee tältä osin nivoutua yhteen laajempaan tasa-arvo politiikkaan missä esimerkiksi hoivavastuita pyritään jakamaan tasaisemmin vanhempien kesken ja missä epätasa-arvoisia rakenteita pyritään poistamaan.

Tiede ei elä tyhjiössä vaan sen tulevaisuus on symbioottisessa suhteessa laajempaan koulutuspolitiikkaan. Molempia on kehitettävä rinta rinnan.

Lue lisää: