Kirjoittaja Mari Holopainen, Helsinki

Kielen oppiminen alkaa raskauden aikana. Pienellä lapsella on parhaat valmiudet oppia uusia kieliä. Kaksikielisyydestä ja varhaisesta toisen kielen oppimisesta on osoitettu olevan useita hyötyjä. Varhainen toisen kielen oppiminen kehittää muistia, luovuutta ja ongelmanratkaisutaitoja. Uuden kielen oppiminen lisää kiinnostusta muita kieliä ja kulttuureja kohtaan.

Kielellisen kehityksen herkin vaihe päättyy siinä iässä, kun kielten oppiminen kolmannella luokalla, noin yhdeksän vuoden iässä, yleensä aloitetaan. Herkkyyskauden päättyessä saman asian oppiminen on vaikeampaa. Tämä tarkoittaa inhimillisten resurssien hukkaamista.

Tein kieltenoppimisen varhentamiseksi valtuustoaloitteen Helsingissä Vihreän valtuustokollegani Sanna Vesikansan kanssa. Tällä hetkellä 13 koulussa 76:sta voi aloittaa uuden kielen ensimmäiseltä tai toiselta luokalta alkaen. Tavoitteemme on, että kieliin tutustuminen on saavutettavissa kaikille ekaluokkalaisille lapsille Helsingin peruskouluissa ja kaikissa päiväkodeissa leikin avulla. Vantaalla kaikki lapset aloittavat jo englannin ensimmäiseltä luokalta alkaen.

Kielten oppimista tapahtuu kielikylpypäiväkotien ja kielten opintojen lisäksi kotona ja koulujen arjessa. Yli 88 000 helsinkiläistä, 14 prosenttia, puhui vuoden 2016 alussa äidinkielenään muuta kuin kotimaisia kieliä (Helsingin tila ja kehitys 2016, Tietokeskus).

Järjestimme kieltenoppimisen varhentamisesta keskustelutilaisuuden 14.3.2017 Helsingin Annantalolla, jossa tutkija Heini Lehtonen herätteli kieliin liittyviä käsityksiä. Koneen säätiön rahoittamassa Itä-Helsingin uudet Suomen kielet -tutkimushankkeessa Lehtonen tutkii monikielisyyttä osana koulujen arkipäivää. Kielet, esimerkiksi arabia ja somali, ovat useassa Helsingin koulussa erityinen voimavara, jotka voisi vahvemmin nostaa esiin. Lehtosen hankkeessa oppilaat opettavat myös toinen toisiaan.

Usein kuntapolitiikassa keskitytään enemmän monikulttuurisuuden ja monikielisyyden haasteisiin ja resursseihin, joilla tuetaan oppimista sen sijaan, että nostettaisiin esiin mitä kouluissa jo osataan. Helsingissä puhutaan ruotsia, mutta suurin osa meistä helsinkiläisistä hanskaa vain kouluruotsin. Arjessa ruotsin kielen käyttöä voisi vahvistaa kuten esimerkiksi Vaasassa.

Avain luontevan ja puhutun kielitaidon vahvistumiseen on kieliin tutustuminen riittävän ajoissa, lapsesta alkaen. Jos poliittinen päätös tehdään, vuonna 2018 Helsingissä voisi olla valmiudet aloittaa kieltenopetus kaikille lapsille jo ensimmäiseltä luokalta alkaen. Kotona lasten kanssa voi myös välillä lukea, laulaa tai katsoa piirrettyjä toisella kielellä, jotta kieliin tutustumisen kynnys madaltuu ja arkipäiväistyy. Samoja keinoja voivat toki harjoittaa aikuisetkin. Kieliin tutustumisen ei tarvitse olla vakavaa.

Mari Holopainen

Kuntavaaliehdokas Helsingissä, kaupunginvaltuutettu ja kauppatieteiden väitöskirjatutkija