Datakeskuksia rakennetaan yhä enemmän, ja 5g-verkon rakentamisen myötä myös pieniä datakeskuksia tarvitaan lisää. 5g-verkossa etäisyyden datakeskuksesta on oltava lyhyt, jotta latenssi ei kasva liian suureksi esimerkiksi robottiautoille.

Datakeskusten hukkalämpö jää suurelta osin käyttämättä, koska datakeskukset sijaitsevat useimmiten kaukana taajamista. Rakennusmaa on siellä edullista. Sijoittamalla datakeskukset taajamien lähelle niiden hukkalämpö voitaisiin hyödyntää kaukolämmön tuotannossa. Siitä tulisi kiertolämpöä. Esimerkiksi yhden suuren 100 megawatin datakeskuksen on laskettu riittävän lämmittämään 35% koko Espoosta.

Datakeskusten rakentajia tulisi kannustaa sijoittamaan keskukset kaukolämpöverkkojen yhteyteen, vaikka rakennusmaa siellä on kallista. Sopiva houkutin voisi olla sähköveron alennus EU:n hyväksymään minimiin 0,05 snt/kWh siltä osin kuin ylimääräisellä lämmöllä tuotetaan kaukolämpöä. Datakeskus maksaisi siis täyden sähköveron vain siitä sähköstä, joka kuluu palvelinten pyörittämiseen, loput se myisi alennetulla sähköverolla kaukolämpöverkkoon. Täysi verovapaus olisi yksinkertaisempi kannustin, mutta se täytyisi hyväksyttää EU:ssa.

Ilmastopäästöt vähenisivät, ja Suomen kilpailukyky datakeskuskisassa paranisi. Verottaja menettäisi osan aiemmin hukkaan menneestä energiasta keräämästään sähköverosta.

Mikään ei pakota rajoittamaan verovapautta vain datakeskuksiin. Laki voitaisiin kirjoittaa niin, että mikä tahansa ylimääräistä lämpöä tuottava laitos voisi saada sähköveron alennusta siltä osin kuin sen kiertolämmöllä tuotetaan kaukolämpöä. Se kannustaisi kaikkia sähkösyppöjä aloja miettimään, miten hukkaan menevää energiaa voitaisiin hyödyntää.

Suurten datakeskusten sijoituspaikoista käydään kovaa kansainvälistä kilpailua. Pohjoismailla on kilpailussa erityisasema, sillä viileä ilma ja vesi sekä laadukkaat sähköverkot helpottavat palvelinten jäähdytystä.

Tuleva Koillisväylän datakaapeli antaa Suomelle erityisen kilpailuedun, kun lyhin ja sitä kautta nopein datayhteys Euroopasta Aasiaan kulkee Suomen kautta. Pietarin talousalueen vieressä Suomesta on tulossa merkittävä kansainvälisen dataliikenteen solmukohta.

Tärkein kilpailutekijä on kuitenkin sähkön hinta, sillä sähkö on datakeskuksen suurin menoerä. Esimerkiksi Googlen Haminan datakeskus käyttää sähköön vuodessa noin 20 miljoonaa euroa.Ruotsi houkuttelee datakeskuksia alhaisella sähkön verotuksella. Ruotsissa datakeskukset maksavat kuluttamastaan sähköstä sähköveroa 0,05 snt/kWh. Sen sijaan Suomessa yli 5 MWh laitokset maksavat sähköveroa 14 kertaa enemmän 0,7 snt/kWh ja pienemmät jopa 42 kertaa enemmän eli 2,25 snt/kWh. Ei ihme, että Ruotsi on kahminut palvelinkeskuksia paljon Suomea enemmän.

Suomi voisi vastata Ruotsin haasteeseen tiputtamalla sähköveron EU:n sallimaan minimiin siltä osin kun kiertolämpö käytetään kaukolämmön tuotantoon.

Jyrki Kasvi, Vihreiden eduskuntavaaliehdokas Uudeltamaalta,

Espoon kaupunginvaltuuston pj, Tekniikan tohtori

Otso Kivekäs, Vihreiden eduskuntavaaliehdokas Helsingistä,

Helsingin kaupunginvaltuuston pj, Chief Digital Officer

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *