Rehevöityminen on suurin vesistöjen tilaa heikentävä tekijä ympäri Suomea. Itämeri ja monet järvet kärsivät vähintään osittain rehevöitymisestä, mikä näkyy ihmisille helpoiten sinileväkasvustoina. Sinileviä vältellään, sillä ne voivat tuottaa suuren määrän erilaisia oireita aiheuttavia yhdisteitä. Osa sinilevistä tuottaa maksa- tai hermomyrkkyjä. Mutta sinilevät eivät haittaa ainoastaan vesistöjen virkistyskäyttöä, ne ovat vaarallisia myös muille eläimille. Lisäksi rehevöityminen johtaa lajiston yksipuolistumiseen vesiekosysteemeissä. Tämä on hidas kehityskulku, jota ihminen ei helposti huomaa. Luontokato ja kuudes sukupuuttoaalto ovat kuitenkin eksistentiaalinen uhka ihmiskunnalle. Näin kuntavaalien alla on hyvä pohtia, mitä kunnat voisivat tehdä vesistöjen tilan parantamiseksi?

Suurin yksittäinen rehevöitymisen syy on maatalous. Lannoitteet, typpi ja erityisesti fosfori ovat kasvua rajoittavia tekijöitä, ja kun niitä huuhtoutuu pelloilta vesistöihin, kasvien ja kasviplanktonin kasvu voimistuu. Tärkeintä on saada nämä ravinnepäästöt kuriin. Fosforikuormitusta voi nopeasti vähentää peltojen kipsikäsittelyllä, joka sitoo fosforin maahiukkasiin.

Myös ilmastonmuutos edistää rehevöitymistä, sillä lämpimämmät vedet lisäävät kasvua, ja lisääntyneet sateet lisäävät valumia. Valumat ovat mahdollisia useammin myös talvella, kun maat ja vesistöt jäätyvät yhä harvemmin.

Mitä kunnassa voidaan sitten tehdä rehevöitymisen torjumiseksi?

  • Jätevesien puhdistus. Jätevedet puhdistetaan nykyään onneksi jo varsin hyvin, mutta uusi teknologia voi parantaa tuloksia entisestään. Tämä asia on suoraan kunnan vastuulla ja siihen kannattaa kiinnittää huomiota. 
  • Kaavoitus. Huomioidaan rannoilla suojavyöhykkeet valumien hillitsemiseksi. Kaupunkisuunnittelussa tärkeää ovat viheralueet ja viherkatot hulevesien imeyttämistä varten.
  • Jätetään etenkin rantametsät koskematta. Kasvipeite vähentää valumia. Kunnan ei pidä hakata rantojen läheisyydessä olevia metsiään.
  • Kunnan hankinnat. Esimerkiksi kouluruoan kilpailutus siten, että suositaan tuottajia, joilla ravinteiden sidonta on kunnossa. Suositaan kasvisruokaa, sillä eläintuotanto on paljon kuormittavampaa.
  • Alueen viljelijöiden tiedotus ja yhteistyö. Kunta ei voi suoraan vaikuttaa maatalouden toimintaan, mutta paikallisten viljelijöiden verkosto voi auttaa ympäristöasioiden huomioimisessa, auttaa tiedon jakamista ja ehkä kannustaa yhteishankintoihin ympäristön tilaa parantavien asioiden osalta.
  • Kuntalaisten luontosuhde. On tärkeää, että asukkailla on vahva suhde oman alueen vesistöihin ja järvi-/meriluontoon. Kunta voi edistää tätä mm. tarjoamalla tietoa aktiivisesti ja kehittämällä luontopolkuja ja retkipaikkoja. Vesistöjen tilasta tietoiset ja vesistöistä nauttivat asukkaat todennäköisemmin haluavat parantaa vesistöjen tilaa.
  • Kunnan lobbaus. Niissä asioissa, mitä ei voi itse päättää, kannattaa vaikuttaa päättäviin tahoihin omien olojensa parantamiseksi, maatalouden osalta tietysti maa- ja metsätalousministeriön suuntaan.
  • Oppilaitokset, tutkimustoiminta, yritykset. Kunta voi tarjota tietoa omasta alueestaan ja järjestää retkiä, tarjota opinnäytetyöpaikkoja tai tilata tutkimuksia (tai tehdä tutkimusyhteistyötä korkeakoulujen kanssa), sekä tehdä yhteistyötä oman alueen yritysten kanssa vesistöjen tilaa parantavien ratkaisujen löytämiseksi, parhaassa tapauksessa edistäen paikallista elinkeinotoimintaa.

Järvissä on myös harkittava kunnostustoimia, jos tilanne on jo päässyt todella pahaksi. On olemassa pehmeitä menetelmiä ravinteiden poistamiseksi, mutta myös radikaalimpia keinoja, kuten kemikaalisaostusta on tutkittava lisää.

Vesistöt kohtaavat myös muita ongelmia: raskasmetallit mm. teollisuudesta ja kaivostoiminnasta, mikromuovi ja muu roska sekä lääkejäämät. Kuten ravinnevalumatkin, nämä ovat asioita, jotka korjaantuvat pitkälti samoin keinoin joilla torjumme ilmastonmuutosta ja luontokatoa: kulutetaan vähemmän, kierrätetään, huolehditaan resurssitehokkuudesta ja huomioidaan tutkittu tieto toiminnassamme.

Tuomo Liljenbäck, kuntavaaliehdokas (328) Lappeenrannassa

Kirjoituksen inspiraationa toimi Tiedepuoluepaneeli: Miten voisimme parantaa vesistöjen tilaa? johon osallistuin, sen tallenne on katseltavissa.

Suosittelen lukemaan myös kirjoituksen “Mitä Helsinki ja Espoo voivat tehdä Itämeren tilan parantamiseksi?”