Olen 44-vuotias liiketoiminnan kehitysjohtaja Helsingissä.

Olen koko työelämäni työskennellyt tietojärjestelmien kehitykseen liittyvissä tehtävissä muun muassa konsultointiyhtiö Reaktorilla. Vuonna 2018 siirryin konsultoinnista liiketoiminnan kehitysjohtajaksi Barona Logistiikalle ja nykyisin vastuullani on kaikkien Baronan palvelualojen digi- ja tietojärjestelmäkehitys.

Politiikan piirissä olen toiminut erilaisissa luottamustehtävissä. 2013 – 2017 toimin Helsingin kaupungin liikuntalautakunnassa ja 2017 – 2019 olin Vihreiden puoluevaltuuskunnan jäsen. Tällä hetkellä toimin Mäkelänrinteen uimakeskuksen hallituksessa ja varavaltuutettuna.

Olen valmistunut Helsingin yliopistosta maisteriksi pääaineena tähtitiede ja valmistumisen jälkeen osallistuin omien töiden ohella erään tutkimusryhmän toimintaan. Olen ollut mukana puolen tusinan tieteellisen artikkelin kirjoittamisessa.

Aikaisemmassa työssäni ohjelmistoyhtiö Reaktorilla vastasin yrityksen korkeakoluluyhteistyöstä ja koordinoin tutkimushankkeisiin osallistumista. Olen ollut mukana myös Reaktorin uuden nanosatelliitteihin liittyvän liiketoiminnan kehittämisessä.

Poliittisessa päätöksenteossa tulisi nykyistä enemmän hyödyntää tieteellisesti tutkittua tietoa ja soveltaa sitä kaiken päätöksenteon pohjana. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysmenoihin olisi mahdollista saada mittavia säästöjä ottamalla käyttöön tutkitusti tehokkaita intervetioita ja ennaltaehkäisyyn keskittyviä toimintamuotoja. Myös nykyistä paremmalla kaupunkisuunnittelulla voidaan edistää väestön hyvinvointia. Maailman arvostetuimpiin lääketieteellisiin aikakausilehtiin kuuluvan Lancetin julkaiseman tutkimuksen mukaan tärkein kaupunkilaisia liikkeelle houkutteleva tekijä on hyvä kaupunkisuunnittelu. Liikkumaan houkuttelevissa kaupungeissa ihmiset liikkuivat huomattavasti enemmän kuin kaupungeissa, jotka eivät houkutelleet liikkumaan.

Helsinkiin pitää luoda uusia sähköisiä palveluja, jotka auttavat ja helpottavat ihmisten työelämää ja arkea ja jossa tietotekniikka on valjastettu palvelemaan ihmistä eikä päinvastoin. Järjestelmiä tulee luoda käyttäjiä kuunnellen ja käyttäjiä varten niin, että palvelut ovat helppokäyttöisiä ja ratkaisevat ihmisten todellisia arkielämän ongelmia.

Yleensä parhaaseen lopputulokseen päästään tekemällä nopeita pilotteja ja saattamalla palvelut jo varhaisessa vaiheessa käyttäjien saataville sen sijaan, että toteutetaan massiivisia järjestelmiä norsunluutornissa pahimmillaan vuosia ennen niiden julkaisemista. Näin palvelusta voidaan kerätä todellisia käyttökokemuksia ja saada palautetta, jolla niiden jatkokehitystä voidaan ohjata tehokkaasti.

Julkisiin sähköisiin palveluihin tehdyt avoimet rajapinnat ja niiden tietovarastojen julkaiseminen luovat mahdollisuuksia yksittäisille henkilöille ja yrityksille rakentaa uusia innovatiivisia palveluita olemassa olevan tietoteknisen infrastruktuurin päälle. Kaupungissa tuotetun tiedon helppo ja avoin saatavuus luo mahdollisuuksia myös nykyistä paremmalle päätöksenteolle. Erilaisia tietovarastoja tehokkaasti yhdistämällä saadaan parempi kuva kaupunkilaisten todellisesta käyttäytymisestä ja tarpeista.