Työskentelen opetuslautakunnan varajäsenenä, vihreiden nuorten varapuheenjohtajana sekä aktiivina kuntamme pienimpien, heikoimpien sekä kaikkien yhteisen ympäristön ja luonnon puolesta. Minulle on tärkeää, että erityisesti lapset, nuoret sekä syrjityt ihmisryhmät eivät jää poikkeusajan jalkoihin ja tipu kyydistä.

Olen vankasti sitä mieltä, että tutkimukseen pohjaavalla, osallistavalla päätöksenteolla, puolueiden välisellä yhteistyöllä sekä rohkealla vaikuttamisella voimme rakentaa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää Vantaata, joka kestää ja kukoistaa läpi kriisien sekä toimii olennaisena osana ihmis- ja luontoystävällisempää maailmaa.

Kuntamme suurimmat kestävyysongelmat ovat rakenteellisia ja moniulotteisia, joten niihin ei valitettavasti ole yksinkertaisia korjaustoimia. Ekologinen kestävyys on kaiken kestävyyden pohja ja eniten Vantaalla on petrattavaa esimerkiksi liikenteen päästöjen leikkaamisessa sekä toimivamman, monimuotoisia luontokohteita suojelevan yhteiskuntasuunnittelun saralla. Tekemällä investointeja julkisiin liikkenneyhteyksiin sekä tuomalla syrjäytyviä asuinalueita osaksi tehokkaampaa ja esteetöntä kuntasuunnittelua voimme taata kasvavaa hyvinvointia myös pitkälle tulevaisuuteen.

Kestävyyttä rakennetaan käytännön asioiden lisäksi laajemmalla arvomaailman muutoksella. Olemme pitkään eläneet ja käyttäytyneet ikään kuin emme olisi osa luontoa ja sen prosesseja, jonka vuoksi ympäristöongelmat ovat kasaantuneet vähitellen globaaleiksi viheliäisiksi kriiseiksi. Jos tuomme luontosuhteemme osaksi kaikkea päätöksentekoa ja arvioimme vaikutuksia ekologisen kestävyyden kautta, voimme muuttaa rakenteita niin, että ne ovat linjassa fyysisten, ekologisten reunaehtojemme kanssa. Meillä on vain tämä yksi elonkehä, joka tällä hetkellä kuihtuu valtavalla vauhdilla. Koska olemme olennainen osa luontoa, vaikuttavat ekokriisit aina lopulta myös meidän hyvinvointiimme. Tämän vuoksi emme voi ratkoa esimerkiksi viruspandemian aiheuttamaa talousahdinkoa keinoin, jotka vauhdittaisivat suurempia ekokriisejä.

Elämme hyvin keskinäisriippuvaisessa maailmassa. Vantaa ei ole erillään muusta maailmasta ja meidän tekemämme päätökset vaikuttavat myös muualla – ja toisinpäin.

Nyt ei ole aika eristäytyä.

Ekologiseen kestävyyteen nivoutuvat tiiviisti sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ulottuvuudet, joten näistä kaikki tulee osata huomioida samanaikaisesti. Esimerkiksi köyhyys ja eriarvoistuminen ovat keskeisiä esteitä kokonaisvaltaiselle kestävyydelle, sillä ne pahimmillaan ajavat ihmisiä käyttämään luontoa kestämättömällä tavalla, toimimaan toisiaan vastaan ja sulkemaan kokonaisia ihmisryhmiä ulos mahdollisuudesta vaikuttaa oman yhteisön asioihin. Kriisit eivät ole aikoja leikkauksille. Olemme oppineet kantapään kautta, kuinka etenkin nuoriin kohdistuvat leikkaukset 90-luvun lamassa loivat merkittävää pahoinvointia, joka kertautuu ja vaikuttaa ihmisten elämään monin eri tavoin vielä nykypäivänäkin.

Meidän on osattava valita nyt toisin.

Usein sukupolvelta toiselle periytyvät syrjäytymis- ja syrjintäkierteet on katkaistava ja etenkin kriisiajoista eniten kärsiviä on tuettava poikkeusaikoina erityisen paljon. Yhteisvastuuta ja yhdenvertaisuutta tulee korostaa, sillä suvaitsevaisesta yhteisöstä hyötyvät lopulta kaikki. Olemme hyvin moninaisena kuntana vahvimmillamme toimiessamme yhdessä.

Keväällä 2021 valittavan kaupunginvaltuuston harteilla on valtava vastuu. Meidän on tehtävä viisasta, kauaskantoista ja kokonaisvaltaisesti kestävää kuntapolitiikkaa sekä puolustettava ihmisoikeus-ja luontoarvoja monien vuosien ajan läpi mahdollisesti hyvin myrskyisten ja kärjistyvien aikojen ja keskusteluiden. Jos näiden arvojen puolesta taistellaan päämäärätietoisesti, Vantaa kestää kyllä.